hiihtis

Vietin lautailuntäyteistä hiihtolomaa Levillä. Aamulla laskettelukamat päälle ja rinteeseen, illalla verkkareissa hengailua. Ei ollut edes mukana kuin muutama edustuskelpoinen vaatekappale.
Oli hieno loma, mutta nyt ottaa päähän kun sain netistä lukea hieman huonoja uutisia pitkään fysiikkaani liittyen. Eikä plussakelit yhtään auta. Ehkä tämä tästä. Lomissa on se huono puoli, että ehtii unohtaa kaiken. Himaan palattaessa tuntuu että tekemistä ja asioiden hoitamista olisi aivan liikaa. Huono loppu hyvälle lomalle.

Wanha

musta korsettimekko

tekoripset

nauhassa oli ruusu... juttu meni rikki jo toisen puoliajan alettua.

liila tekokarvatakki


Kuten muutkin lukion kakkoset, myös minä tanssin tänään (pilkkua viilaten eilen) vanhat tanssit, hyvällä menestyksellä. Kaaduin vain kerran ja nauraa hekotin päälle.

Wanhat eivät ikinä saavuttaneet minun pienessä päässäni palvottavaa astetta, vaan menin paikalle äitini ompelemassa korsettimekossa(joka sai todella paljon kehuja) ja hymy suupielessä.

Mustan mekkoni kaveriksi sain kiharallisen nutturakampauksen(äidin työkaveri teki), mustat sukkahousut, mustat hanskat, mustat kengät ja mustan pikkulaukun. Alunperin asun piti olla mustavalkoinen, mutta yksinkertainen on tyylikästä. Ja sain parini kanssa mahtavaa kommenttia koko päivän ajan meidän mätsäävistä asuista ja tyylikkyydestä. Suoraan sanoen parini oli kyllä todella upean näköinen. Oikeen ilo silmälle.

Korsetin oli parini kiristänyt niin kireälle, että illallisella jouduttiin jo alkupalojen jälkeen löysäämään sitä. :D Ruoka oli hyvää ja tunnelma loistava. Alkuaikojen epäilykset tanssimiseen kaikkosivat tänään: aivan simo hauskaa! Kampaukseni ei tule kestämään huomiselle, mutta pääasia oli, että vanhemmat saivat nähdä tyttärensä loistokkaat pyörähtelyt. Huomenna uudemman kerran koululle. Herääminen tulee olemaan tuskaisaa.

seepraa ja mummoa

housut 2nd hand
kengät 2nd hand
liivi 2nd hand
paita 2nd hand//HM
lasit 2nd hand

Nämä kyseiset seepraraitakuviopöksyt ovat villi jäännös äitini huolettomista vuosista ennen kauhukakaroita ja vastuuta. Sain ne omakseni jo viime vuonna tyylini kehittyessä omalaatuisempaan suuntaan ja olin onnesta soikeana. Vaikka jo puolitoista vuotta olen housuja nihkeänlaisesti käyttänyt, nämä kyseiset pöksyt ovat kuitenkin aina majailleet vaatekaapissani sulassa sovussa lukuisten hameitten joukossa.


Juuri nämä housut jalassa minulla on aina villi ja vapaa olo, pystyn venkuroimaan ja vänkyröimään joka suuntaan tavalla, joka ei hameitten tai kireiden farkkujen kanssa luonnistu. Todettakoon näin huomiona etten ole ikinä tähänastisessa elämässäni omistanut farkkulegginssejä. Eikä ole tiedossakaan hankkia.

Eilinen kierrätyskeskus/UFFi-reissu ei ollut kovin tuottoisa. Normaalisti kuljemme kaverin kanssa peräperää, kaveri nauraa kamalimmille vaatekappaleille, jotka minä bongaan hetkeä myöhemmin niiden ostoa vakavasti harkiten. Eilinen ei tuottanut poikkeusta.

Ylemmässä asussa mikään muu kuin hame ei ole uutta. Kaikki osat ovat 2nd handia, paitsi musta neule, joka on HM:stä ja ikivanha Seppälän(?) kaulahuivi.
Kierrätyskeskuksen hameen ja villatakin yhdistelmä luo lyömättömän mummolookin, joka ei tosin aivan vastaa normityyliäni(onneksi). Hame on juuri sitä "tästä sais kivan jos vähän muoksis"-laatua, joten ehkä tarraan itseäni niskavilloista kiinni ja paiskaudun ompelukoneen ääreen wanhojen ja hiihtoloman jälkeen. Tai voihan tuon puolipohjepituisen mummeliinin työntää kaapin perälle allekirjoittaneen tyylillistä aikuistumista odottamaan.

pitsiä ja karvaa

Vielä aamupäivällä ihana auringonpaiste valaisi arkista elämääni ja pääsin jopa käyttämään viime talven suosikkitakkiani. Vihreä karvarotsi ei ole lämpimämmästä päästä, enemmänkin lopputalveen sopiva ulkotakki, mutta se on 2nd hand materiaalinakin niin erikoinen, ettei toista samanlaista varmasti kävele kaupungilla vastaan(paitsi että HM:llä oli tänä talvena myynnissä karvatakkeja, murr). Pidän todella paljon sekä takin materiaalista että väristä.

Kylmyys takasi myös villasäärystimien käyttöönoton. Äitini vanhat, raidalliset säärystimet pitävät jalat lämpiminä.

Alkuviikostakin on hyvä pitää hymy huulilla.

pitsihörhellys Gina Tricotin alesta viidellä erkillä
mekko äidin vanha
alusmekko(josta ei näy kuin helma) GT
hanskat 2nd hand
sormus HM
villasukat mummin tekemät
kengät DR. Martens

Kaverin mielestä Ginan pitsiviittapaitajuttu näyttää enemmän pöytäliinalta kuin vaatekappaleelta. Oman mielipiteeni mukaan kyseistä viittapaitapitsitsydeemiä tulee osata käyttää, jotta se näyttäisi hienolta. Jokaisen omaan harkintaan jää, näyttääkö se nyt hienolta.

Pukeutumisleikkejä

Jokatytön unelma. Päästä vapaasti kiertelemään laajassa pukuvarastossa. Varsinkin niin tunnetun talon kuin Oopperan vaatesäilössä. Pitihän sitä vähän varastaa aikaa ja sovitella asuja.

Unelmani balettitanssijan urasta taitaa olla jo liian myöhäinen toteutettavaksi. Voihan sitä aina unelmoida...

Tanssijat on pieniä. Kyseinen balettiasu ei mahtunut kuin vyötäröltä kiinni. Rintojen kohdalta ei mitään toivoa.

Tämäkään mekko ei mennyt muualta kuin vyötärön kohdalta kiinni. Mutta sanottakoon että kiinnityshakasiakin puuttui kiitettävä määrä...

Tässä sitten jotain oopperan puolelta. Ainut asu, jossa saatiin puserrettua kiinnitys ihan ylös asti.

Lapsenomainen tarpeeni pukeutumisleikkeihin nousee esille joka arkipäivä. Eri asut saavat minut sulautumaan eri rooleihin ja käyttäytymiseni, kävelytyylini ja kommenttinikin seuraavat sen päivän hahmon tapoja.


Ja pakko vielä sanoa:
olen vieläkin aivan kileissä näistä kengistä.

Köh, arkiasuissani ei kehumista. Mustia leggareita ja kauluspaitoja. Luotan maihareitten maagiseen voimaan.

täydellisyyttä en enää etsi

Täydellisyydet tuotiin jo vuosi takaperin luokseni.

villapaita 2nd hand

hame Vero Moda//2nd hand

villasukat mummon tekemät
huivi äidiltä pöllitty
kengät...

kengät...

Kengät:

Dr. Martens

Olen koko syksyn ihastellut maihareita, pähkäillyt niiden ostoa ja jopa tonkinut nettikauppoja edullisten saappaiden toivossa. Ja koko ajan täydelliset kengät ovat lojuneet oman takkinaulakkomme alla sulassa sovussa sirojen tyttökenkieni keskellä. Neljällä eurolla nämä varrettomat Dr. Martensit minulle ostettiin, mutta vuosi sitten en elettä osannut arvostaa enkä kenkiä käyttööni ottaa. Eilen inspiroiduin syvästi ja valaistuin hienosti ja nyt tiedän, mitkä kengät tulevat jaloissani painamaan tästä eteenpäin.

Kiitos ja kumarrus mahtavan löydön tehneelle ihmiselle.

karvahatun paluu

Se on palannut!

Karvahattu pääsee taas käyttöön kirpakassa pakkaskelissä.

Tummanruskeasta topista en alunperin tykännyt yhtään, nyt voisin keksiä sen ympärille kymmenittäin eri asukokonaisuuksia. Pidän topista juuri sen takia, että sen voi yhdistää monella eri tavalla. Perustoppi, joka on kuitenkin erilainen.

kengät äidin
hame Saksasta
(Onko se oikeesti noin lyhyt?)
tummanruskea toppi 2nd hand
vaaleampi alustoppi GT
villapaitaneule 2nd hand
huivi 2nd hand

Today I felt like a spy

takki 2nd hand
kengät 2nd hand
sukkahousut Vero Moda
huivi toisen omaa
hattu Pariisista
aurinkolasit 2nd hand

mekko Promod
kauluspaita Dressmann
jakku 2nd hand
vyö Venäjältä

Tunsin itseni aivan Marlene Dietrichiksi lampsiessani pitkin lumisia katuja takki avoinna, hattu päässä ja pari miesten paitaa suuren ulkotakin alla. Upeista henkilöistä ammentuu inspiraatio.

pöksyt

Eilen onnistuin kaventamaan allanäkyvistä housuista vyötärön. Nyt eivät enää tipu lantiomallisiksi, vaan pysyvät tukevasti ylempänä. En ole vuoteen käyttänyt näin paljon housuja, mutta viime aikoina olen oppinut huomaamaan, että housuissa voi myös näyttää naiselliselta. Itse en vain vielä osaa. Jotkut vaatteenit myös oikeasti toimivat pitkien lahkeiden kanssa. On vain pakko aamulla jaksaa hieman kauemmin kuin normaalisti taistella vaatteiden kanssa, jos haluaa valloittaa lumimaisemia housut jalassa.

Vielä tullaan näkemään se päivä, jolloin olen voittanut taistelun housuvihaani kohtaan.


Täytyy kuitenkin rehellisesti myöntää, etten tunne oloani housuissa yhtä itsevarmaksi ja häikäiseväksi kuin hame päällä, mutta voin soluttautua astetta jätkämäisempään pukeutumiseen pikkuhiljaa. Kertarysäys pitkien lahkeitten maahan olisi liian suuri järkytys.

Kaikki asun kappaleet ovat erillisinä naisellisia, mutta yhdistettyinä näyttävät ysäripukeutumisen ja jopa sotilastyylin risteytykseltä.

Poseeraus ainakin kielii tyttösöpöilyn puutteesta.
Ja asenteen muuttumisesta housujen takia.
Housut Vero Moda kavennettuina mustilla polvisukilla
toppi HM vuosien takaa
neule Ginan alesta
aurinkolasit 2nd hand

Paita on vaaleanpunainen ja röyhelöillä varustettu. Eli juuri minunlaiseni vaatekappale. Mutta silti onnistuu näyttämään kuvissa aivan epäelinamaiselta.

Hypoteesini on, että kaikki johtuu noista aurinkolaseita. Niissä on jotain maagista miehistyttävän hippimäistä voimaa, jonka vaikutuspiirissä koko asenteeni vaatteiden kantoon muuttuu.

niisk niisk

Raakaa. Flunssanuha on taas onnistunut luikerruttamaan limaiset kouransa heikon vastustuskykyni ohitse. Vieläpä pahimpaan aikaan. Ei ole ikinä kiva tuhlailla nenäliinapaketteja ja niiskuttaa tukkoisena, mutta kokeet ja huomenna(!) olevat sm-kisat eivät anna sijaa kunnon levolle. Toisaalta on helpottavaa tietää, että kun viikonlopun ohitse päästään, alkaa jopa kolmen päivän treeniloma, jolloin on varaa maata illat sohvanpohjalla Poliisikoira Rexiä katsellen (vaikka se muuttikin Italiaan, hmph) ja Aku Ankkaa lukien.

Ylisuuriin neuleisiin ja huppareihin verhoutuminen on talvikuukausien etuoikeus. Ja olen vieläkin todella rakastunut hiusväriini. Täydellinen sävy tämän hetken mieltymyksiini.

Spurgulookkiin kuuluu large huppari, muutama kaulahuivi ja villasukat. Joita käytän aina eriparisina. Pakkomielteenä erilaisuus, erottuminen ja Peppi Pitkätossu, mun truu-ainut, oikea ja alkuperäinen- idolini. Tässäpä idea. Peppi Pitkätossu-pukeutuminen. Polvisukat, tunika ja essu. Kenkinä stailit nahkakengät. Laitetaan harkintaan ja lumettomampia kelejä odottelemaan.


Täytyypä vielä vinettää. Ei olisi uskonut, että minä, laiska korkkareillakävelijä, kaipailisi korollisten ihanuuksien käyttöä jo niin paljon, että rohkenee jopa lähteä kaupungin mössöön syyskengät jalassa. Kunnon tipsuttelua se olikin, mutta sainpahan tuntea itseni hienostuneeksi. Ähä ähä kaikki te lättäpohjakengillä kävelijät!

Muuten olen pitkävartisia saappaita suosinut. Voi "oikaista" lumisten niittyjen poikki ja rämpiä kinttupolkuja pitkin kouluun. Polvenkorkuisissa lumikinoksissa. Puolipohkeeseen ulottuvat kengät jalassa. Ja miksiköhän sitä ollaan taas kipeenä...

Oi, mikä talvi

Tänään aurinko vihdoinkin suvaitsi tulla leikkimään liian kauan pimeänä pysyneeseen keittiöömme. Vielä kalpeat säteet pehmensivät paatunutta mieltäni, mutten ole vieläkään valmis luovuttamaan sydäntäni keväälle (kuten osa ihmisistä). Miksi haluaisinkaan luopua kimmeltävistä auringon säteistä valkeilla lumikinoksilla, raivoavista, puuterilunta pöllyttävistä tuulenpuuskista tai punaisista omenaposkista? Minä nautin täysin rinnoin pakahduttavan kylmistä pakkasaamuista, pitkistä nahkasaappaistani, kylmästä lumesta ja lasten leikkilinnoista pihamaan keskellä. Tämä on talvi, paras ja lumisin vuodenaika moniin vuosiin. Saa minun puolestani kestää vaikka maaliskuulle asti.

Toiset vetävät koeviikolla verkkarit jalkaan, minä laitan housut. Kaikkien hameiden kanssa ei voi istua risti-istunnassa ja olisi täyttä tuskaa istua kolmekin tuntia paikoillaan ilman vääntelemistä ja kääntelemistä.

Kaulusta ja paitaa

Minne tunkisinkaan kaikki rakkaat kauluspaitani?

Omistan näin nopsasti laskettunua tusinan verran kauluspaitoja. Toimivat arkipukeutumisessa melkein joka päivä, vähintään takin ja sisävaatetuksen välissä lämmikkeenä. Mutta kun ei niitä saa minnekään mahtumaan! Tällä hetkellä noin seitsemän kauluspaitaa lojuu sängyn päädyssä, toiset roikkuvat somasti kaapissa henkarissa. Laiskimus ei jaksa niitä kaikkia kaappiin ripustaa (tai etsiä riittävästi henkareita). Kunnes keksin mahtavan, tyylikkään ja ryttäämättömän säilytystavan (miesten)kauluspaidoilleni, saavat ne jäädä sinne, missä ovat vähiten tiellä. Eli siihen sängyn päädylle.

Niin paljon kuitenkin niitä käytän, että olisi aivan huomattavan turhaa taitella kaikkia kaappiin, koska saatan tilaisuuden mukaan käyttää kahta, jopa kolmea eri paitulia päivässä (takin alla, ihan kunnolla osana vaatetusta, kotona, jopa yöpaitana). Tämä ei siis ole laiskuutta, tai viitseliäisyyden puutetta vaan puhdasta energiatehokkuutta.

Tässä vain osa rakkaimmistani. Jotkut on peritty isältä, toiset ostettu Dressmannilta ja osa on 2nd handia.

opettajatsydän

Rakastan meidän koulun opettajia! Yksi kehuu hametta ja toinen ihailee tylliluomusta. On mun silmämeikkejäkin jopa kehuttu.
Viikonloppuna oli ollut muut asiat mielessä kuin biologian geeniopit (yllätys sinänsä) ja meidän miesmaikkamme tyhjän läksysivun nähtyään heitti:
"Elina voisit sinä kyllä keskittyä enemmän perinnöllisyystieteeseen kun tohon pukeutumiseen."
Ja hekotusta päälle.

(Putosin pahasti)

Mutta olin itseasiassa positiivisesti yllättynyt, että opettaja ylipäätään on huomannut päivittäin vaihtuvat vaatteeni. Onhan se aina kiva, että pukeutuminen huomataan. Ja aiheuttaa keskustelua.
(Jos tota nyt voi keskusteluksi sanoa. Enemmänkin yhden lauseen monologi... Mutta asiaa oli selvästi mietitty!)
Mulle ainakin tuli hyvä fiilis, koska opettaja ei mitenkään (järkyttävän) pahalla heitä tollaisia kommentteja. Halusi vaan saada mut risteyttämään hemofiliapotilaita. Muahahaa, ihanaa.

Eikö olekin superia fanittaa omia opettajiaan? Ja oikein myös.

Sukkikset: Vero Moda
Hame: Gina Tricot
valkonen kauluspaita: 2nd hand
neule: 2nd hand
vyö: Venäjältä
hattu: 2nd hand

Ja miten niin muka lyhyt hame?