Raakaa. Flunssanuha on taas onnistunut luikerruttamaan limaiset kouransa heikon vastustuskykyni ohitse. Vieläpä pahimpaan aikaan. Ei ole ikinä kiva tuhlailla nenäliinapaketteja ja niiskuttaa tukkoisena, mutta kokeet ja huomenna(!) olevat sm-kisat eivät anna sijaa kunnon levolle. Toisaalta on helpottavaa tietää, että kun viikonlopun ohitse päästään, alkaa jopa kolmen päivän treeniloma, jolloin on varaa maata illat sohvanpohjalla Poliisikoira Rexiä katsellen (vaikka se muuttikin Italiaan, hmph) ja Aku Ankkaa lukien.
Ylisuuriin neuleisiin ja huppareihin verhoutuminen on talvikuukausien etuoikeus. Ja olen vieläkin todella rakastunut hiusväriini. Täydellinen sävy tämän hetken mieltymyksiini.
Spurgulookkiin kuuluu large huppari, muutama kaulahuivi ja villasukat. Joita käytän aina eriparisina. Pakkomielteenä erilaisuus, erottuminen ja Peppi Pitkätossu, mun truu-ainut, oikea ja alkuperäinen- idolini. Tässäpä idea. Peppi Pitkätossu-pukeutuminen. Polvisukat, tunika ja essu. Kenkinä stailit nahkakengät. Laitetaan harkintaan ja lumettomampia kelejä odottelemaan.
Täytyypä vielä vinettää. Ei olisi uskonut, että minä, laiska korkkareillakävelijä, kaipailisi korollisten ihanuuksien käyttöä jo niin paljon, että rohkenee jopa lähteä kaupungin mössöön syyskengät jalassa. Kunnon tipsuttelua se olikin, mutta sainpahan tuntea itseni hienostuneeksi. Ähä ähä kaikki te lättäpohjakengillä kävelijät!
Muuten olen pitkävartisia saappaita suosinut. Voi "oikaista" lumisten niittyjen poikki ja rämpiä kinttupolkuja pitkin kouluun. Polvenkorkuisissa lumikinoksissa. Puolipohkeeseen ulottuvat kengät jalassa. Ja miksiköhän sitä ollaan taas kipeenä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti