Kiire on ollut hirmuinen. Sunnuntaikaan ei säästy juoksemiselta, sillä edessä vielä kolmen tunnin treenit ja laukkujen purkua. Onneksi eilen olin jo aikaisin pedissä, sillä muuten tämäkin päivä olisi mennyt pelkkään haamuna huuhailuun. Miten mulla yht´äkkiä onkin ollut näin sosiaalisesti rikas elämä? Tuntuu että tapahtumaa ja tekemistä pukkaa toisensa päälle. Toisaalta kun tämä menojakso loppuu, tulen varmasti valittamaan tekemisen puutetta. Ikinä ei ole hyvä.
Käytinpä eilen ensimmäistä kertaa sandaaleja tänä keväänä eikä ollut paras mahdollinen kenkäratkaisu. Varpaat palelivat ja koko illan jatkunut vesisade märistytti ohuet sukkikset kokonaan. Tänään jalassa montamonta monta vuotta vanhat Converset. Kengät olivat vaaleanpunaiset ostohetkellä vuoden 2007 keväällä muistaakseni, mutta tähän mennessä ne ovat jo nähneet niin paljon maailmaa, että väri on hehkeän sekalainen ja itsetuunattu likaisen kulunut vaaleanpunainen, johon on kuvistunnilla lisäilty eri sävyjä.
Converset kulkivat jalassani säännöllisesti koko yläasteen loppuun, sillä ne sopivat täydellisesti jokapäiväiseen farkut, t-paita, huppari-lookkiini. Lukion ykkösen puolessa välissä hylkäsin vaalenapunaiset conssini ja ostin alennuksesta varrettomat nahka-Converset. Sen jälkeen ei varrellisia ole jaloissani usein nähtykään.
Converset kulkivat jalassani säännöllisesti koko yläasteen loppuun, sillä ne sopivat täydellisesti jokapäiväiseen farkut, t-paita, huppari-lookkiini. Lukion ykkösen puolessa välissä hylkäsin vaalenapunaiset conssini ja ostin alennuksesta varrettomat nahka-Converset. Sen jälkeen ei varrellisia ole jaloissani usein nähtykään.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti